Thermidas VET -lämpökuvantamista hevosille
Lämpökuvantaminen on kivuton ja hevosta kuormittamaton tapa tarkastella hevosen kehon pintalämpötilojen eroja. Sen avulla voidaan saada lisätietoa kehon puolieroista, kuormituksesta, mahdollisista ongelma-alueista ja muutosten seurannasta.
Hestacaren lämpökuvantamisessa käytössä on Thermidas VET-järjestelmä, joka on kehitetty eläinten lämpökuvantamiseen. Kuvantaminen tehdään rauhallisesti, hevosta kuunnellen ja kokonaisuutta tarkastellen.
Lämpökuvantaminen ei ole diagnoosi eikä se korvaa eläinlääkärin tutkimusta. Se voi kuitenkin antaa arvokasta lisätietoa hevosen tilanteesta ja auttaa hahmottamaan, mihin alueisiin kannattaa kiinnittää huomiota jatkossa.
Mitä lämpökuvantaminen kertoo?
Lämpökamera mittaa hevosen ihon pintalämpötilaa ja muodostaa siitä kuvan, jossa lämpötilaerot näkyvät visuaalisesti. Terveessä ja tasapainoisessa kehossa lämpöjakauma on usein melko symmetrinen oikean ja vasemman puolen välillä.
Poikkeavat lämpötilaerot voivat liittyä esimerkiksi kudosten kuormitukseen, verenkierron muutoksiin, tulehduksellisiin reaktioihin, kompensaatioon, varusteisiin tai muuhun kehon epätasapainoon. Lämpökuva ei yksin kerro oireen syytä, mutta se voi auttaa paikantamaan alueita, joita kannattaa tarkastella tarkemmin.
Lämpökuvantaminen sopii erityisen hyvin tilanteisiin, joissa halutaan saada kokonaiskuvaa hevosen kehosta ja seurata muutoksia ajan kuluessa.
Mihin lämpökuvantamista voidaan käyttää?
Lämpökuvantamisesta voi olla hyötyä esimerkiksi, kun halutaan:
- tarkastella hevosen kehon puolieroja
- seurata kuormituksen vaikutuksia kehossa
- kartoittaa mahdollisia jatkoselvitystä vaativia alueita
- seurata palautumista tai hoidon vaikutuksia
- tarkastella varusteisiin tai satulaan liittyviä havaintoja
- verrata tilannetta ennen ja jälkeen fasciahoidon
- saada lisätietoa tilanteessa, jossa hevosen liike, käytös tai suorituskyky on muuttunut
- dokumentoida hevosen kehon tilannetta seurantaa varten
Lämpökuvantaminen voi tukea ja selkeyttää omistajan, hoitajan, valmentajan, kengittäjän tai eläinlääkärin kokonaiskuvaa hevosen tilanteesta.
Mitä lämpökuvantaminen ei ole?
Lämpökuvantaminen ei ole diagnoosi. Se ei yksin kerro, mistä mahdollinen kipu, tulehdus, ontuma tai liikkeen muutos johtuu. Lämpökuvantaminen ei korvaa eläinlääkärin tutkimusta, röntgeniä, ultraääntä, ontumatutkimusta tai muuta eläinlääketieteellistä diagnostiikkaa. Jos hevonen ontuu, on selvästi kipeä, kuumeinen, akuutisti loukkaantunut tai sen voinnissa tapahtuu äkillinen muutos, tulee ensisijaisesti olla yhteydessä eläinlääkäriin.
Lämpökuvantamisen vahvuus on siinä, että se auttaa havainnoimaan kehon pintalämpötilojen eroja ja seuraamaan muutoksia. Tulokset tulkitaan aina yhdessä hevosen taustatietojen, omistajan havaintojen, liikkeen, käytön ja muun kokonaisuuden kanssa.
Milloin lämpökuvantaminen kannattaa tehdä?
Lämpökuvantaminen voi olla hyödyllinen esimerkiksi silloin, kun hevonen:
- tuntuu toispuoleiselta tai epätasaiselta
- liikkuu eri tavalla kuin aiemmin
- palautuu hitaasti rasituksesta
- reagoi satulointiin, varusteisiin tai kosketukseen
- on palaamassa työhön tauon tai kuntoutuksen jälkeen
- on aloittamassa uutta treenijaksoa
- tarvitsee seurantaa hoidon, varustemuutoksen tai kuormituksen jälkeen
- halutaan kuvata ennen ja jälkeen fasciahoidon
Lämpökuvantaminen sopii hyvin myös ennaltaehkäisevään seurantaan, kun hevosen kehon tilannetta halutaan dokumentoida ja vertailla myöhemmin.
Lämpökuvantaminen ennen ja jälkeen hoidon
Yksi hyödyllinen tapa käyttää lämpökuvantamista on kuvata hevonen ennen ja jälkeen fasciahoidon. Tällöin voidaan tarkastella, millaisia pintalämpötilojen eroja kehossa näkyy ennen käsittelyä ja miten tilanne muuttuu hoidon jälkeen.
Ennen–jälkeen-kuvaus ei tarkoita, että kuvista tehtäisiin diagnoosi tai luvattaisiin tietty hoitovaikutus. Sen tarkoitus on antaa lisätietoa hevosen kehon reaktioista ja tukea kokonaisuuden seurantaa.
Kuvia voidaan hyödyntää myös jatkoseurannassa, jos hevosen tilannetta halutaan verrata myöhemmin esimerkiksi harjoittelun, palautumisen, varusteiden tai hoitojen näkökulmasta.
Miten kuvaus tehdään?
Lämpökuvaus tehdään sisällä, rauhallisessa, mahdollisimman tasaisessa ympäristössä. Ennen kuvausta hevosen annetaan hetken tasaantua n. tunti kuvauspaikassa, jotta ulkoiset tekijät vaikuttaisivat kuviin mahdollisimman vähän.
Kuvaus voidaan tehdä koko hevosesta tai rajatusti tietystä alueesta tarpeen mukaan. Koko hevosen kuvauksessa hevonen kuvataan useista eri suunnista ja kuvakulmista, jotta kehosta saadaan mahdollisimman kattava kokonaiskuva.
Kuvauksen yhteydessä käydään läpi hevosen taustatiedot, mahdolliset oireet, omistajan havainnot, käyttö, viimeaikainen kuormitus, varusteet ja muut tekijät, jotka voivat vaikuttaa kuvien tulkintaan.
Kuvauksen jälkeen saat havainnot selkeässä ja ymmärrettävässä muodossa.
Ennen lämpökuvausta
Jotta lämpökuvista saadaan mahdollisimman luotettavia, hevonen on hyvä valmistella kuvausta varten huolellisesti.
- hevosen tulee olla kuiva ja puhdas
- hevosta ei tulisi pestä tai siihen koskea juuri ennen kuvausta
- hevosta ei tulisi harjata voimakkaasti juuri ennen kuvausta
- linimenttejä, kylmä- tai lämpöhoitoja ei tule käyttää ennen kuvausta
- loimi, pintelit, suojat ja satula voivat vaikuttaa pintalämpöön, joten niiden käytöstä ennen kuvausta sovitaan etukäteen
- hevosen olisi hyvä saada tasaantua kuvauspaikassa noin tunti ennen kuvauksen aloittamista
- kuvauspaikan tulisi olla rauhallinen, vedoton ja mahdollisimman tasalämpöinen
- harja tulee letittää ja häntä pintelöidä, jotta jouhet eivät eristä ihon lämpökuvaa
Kerrothan ennen kuvausta myös mahdollisista lääkityksistä, vammoista, eläinlääkärin tutkimuksista, kengitysmuutoksista, varustemuutoksista, treenistä, kuljetuksesta tai muista asioista, jotka voivat vaikuttaa hevosen kehon lämpötiloihin.
Raportti ja havainnot
Kuvauksen jälkeen saat havainnot selkeästi ja ymmärrettävästi. Käymme läpi, mitä kuvissa näkyy ja mitkä alueet mahdollisesti erottuvat kokonaisuudesta. Tarvittaessa havainnot voidaan koota kirjalliseksi raportiksi, jota voi hyödyntää esimerkiksi hevosen seurannassa tai jatkotutkimusten tukena. Raportti ei ole eläinlääketieteellinen diagnoosi, vaan lämpökuvantamiseen perustuva havaintokooste hevosen pintalämpötilojen eroista ja kokonaiskuvasta.
